Uusia ja tiukempia säännöksiä pikavippeihin Suomessa

Kulutusluottoja koskevia säännöksiä uudistettiin 1. syyskuuta, kun voimaan astunut lakimuutos asetti kaikille kulutusluotoille tiukemman 20 prosentin korkokaton ja rajaa muut lainanhoitokulut enintään 150 euroon vuodessa. Aiemmin kulutusluottojen korkokatto on ollut 50 prosenttia, mutta ainoastaan alle 2000 euron lainoille. Käytännössä 2000 euroa suurempien pikavippien todelliset vuosikorot ovat voineet olla jopa satoja prosentteja. Asunto- ja autolainat eivät kuulu uudistuksen piiriin.

Päämääränä on vähentää ylivelkaantumista, mutta syyskuun alun lakimuutos todennäköisesti lisää maksuhäiriömerkintöjen määrää entisestään lyhyellä aikavälillä. Näin arvioivat velkaneuvontaa tarjoava Takuusäätiö ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

“Luotonantajat eivät uskalla ottaa uudella pienemmällä korolla niin suuria riskejä kuin aiemmin. Siksi ihminen, joka on maksanut lainojaan uusilla lainoilla, ei enää saakaan lisäluottoa eikä kykene suoriutumaan laskuistaan. Se taas johtaa maksuhäiriömerkintöjen lisääntymiseen. Pidän tätä hyvin todennäköisenä,” sanoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.

Pantzarin mielestä asia ei ole kuitenkaan kokonaan huono asia.

“Maksun päivä tulee joka tapauksessa jonain päivänä, ja mitä nopeammin velkakierteet saadaan pysähtymään, sitä pienemmäksi jää takaisin maksettava rahasumma.”

Uusilla säännöksillä on myös tarkoitus suitsia muita luottoihin liittyviä kuluja, kuten lainan maksuajan pidennyksistä veloitettavia kuluja.

“Viimeisin säädös on vain esimerkki siitä kuinka me, askel kerrallaan, edellytämme reiluja ja järkeviä sääntöjä luottomarkkinoille ja yritämme ehkästiä ylivelkaantumista,” kommentoi Pihla Keto-Huovinen (kok). “Me emme saa uskotella itsellemme, että lisätoimenpiteitä ei tarvita.”

Lisää rajoituksia tekeillä?

Korkean riskin luottoja myöntävät rahoitusyhtiöt sanovat uusien säännösten rajoittavan uusien lainojen myöntämistä asiakkaille.

“Palvelua tullaan tarjoamaan pienemmälle osalle kuluttajista, ja todennäköisesti enemmän lainahakemuksia hylätään, koska uudella hintatasolla niin sanottuja korkean riskin asiakkaita ei voi ottaa asiakkaiksi,” Kim Ahola 4Finance pikavippiyhtiöstä sanoo.

Toiset sanovat, että rajoitukset eivät mene tarpeeksi pitkälle.

Yritysten odotetaan vastaavan uusiin rajoituksiin tarjoamalla yhä suurempia lainoja pidemmillä maksuajoilla, jotta toiminta pysyy kannattavana.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) Paula Hannula ehdottaa, että Suomi voisi hillitä tätä seuraamalla Ruotsin mallia rajoittamalla lainan kokonaiskustannuksia vuosittaisten kulujen sijaan.

“Siellä luottokustannukset ja perintäkulut eivät saa ylittää luoton pääomaa, vaikka takaisinmaksuaika olisi kuinka pitkä. Meillä luotonantaja saa joka vuosi veloittaa sen maksimimäärän kustannuksia, mikä voi ohjata pidempiin maksuaikoihin,” Hannula sanoo.

Pantzar suosittelee Suomeen myös ‘positiivista luottorekisteriä’, joka laskisi asiakkaan tulo- ja lainatiedot, jotta luotonantajat voivat arvioida asiakkaa takaisinmaksukykyä. Tällä hetkellä luotonantajat voivat nähdä vain onko asiakkaalla maksuhäiriömerkintää, tietämättä lainkaan asiakkaalla muita lainoja.

“Nämä tarinat ovat valitettavan yleisiä,” Huovinen sanoo. “Luottotietona menettäneiden määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia. Pikavippi lainat ovat osittain syynä tähän. Aggressiivinen ja harhaanjohtava mainonta sekä kohtuuttomat lainaehdot ovat tehneet pikavipeistä vaarallisia ansoja ihmisille jotka ovat jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa.

Tällä hetkellä noin 400,000 ihmisellä on maksuhäiriömerkintä ja heillä on täten vaikeuksia saada lainaa.

Hallituksen esitys eduskunnalle kuluttajaluottosopimuksia ja eräitä muita kuluttajasopimuksia koskevien säännösten muuttamisesta: koko teksti.